Harjoittelun aikana keho käyttää pääasiassa hyväkseen kahta energian lähdettä, hiilihydraatteja ja rasvaa. Hiilihydraatit varastoituvat lihaksiin glykogeenina, mutta eivät miten suurina määrinä tahansa. Jopa hyvin täytetyt glykogeenivarastot loppuvat n. 1-2 tunnin kuluessa. Kun keho altistetaan erittäin intensiiviselle harjoitusrasitukselle, tulee energiantarve 100 prosenttisesti hiilihydraateista. Esimerkiksi voimaharjoittelun aikana glykogeeni on ainoa käytetty polttoaine. Jos ennen harjoittelua ei tankata tarpeeksi hiilihydraatteja varastoon, keho ei jaksa kauaa. Jälkeenpäin glykogeenivarastot on täytettävä uudelleen, jotta voimat palautuvat ja keho voi valmistautua seuraaviin treeneihin.
Lihasmassa on ihmiskehon eniten energiaa tarvitseva osa. Mitä enemmän lihaksia on kehossa, sitä enemmän kaloreita kuluu. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rasvan kulutus on harjoittelun päätavoitteena, on erittäin tärkeää välttää lihaksia kuluttavaa rasitusta. Ja koska hiilihydraatit stimuloivat rasvan käyttöä polttoaineena, on erittäin tärkeää antaa keholle uusia hiilihydraatteja nopeasti treenien jälkeen.
Hitaat hiilihydraatit, joita on esim. tummassa leivässä, pastassa, riisissä ja hedelmissä, sopivat syötäväksi ennen harjoituksia. Ne lisäävät rasvan kulutusta ja varmistavat hyvän kestävyyden. Nopeat hiilihydraatit imeytyvät nopeasti vereen ja ovat tärkeitä palautumisen kannalta. Niitä löytyy esim. vaaleasta leivästä, muroista, perunasta ja sokerista.
